Blogi: Ihmiset somessa ovat rikki

PÄIVITETTY: 24.4.2018    KIRJOITTAJA: Jarno Alastalo

Tehdään nettiin platfrom, jossa ihmiset voivat kertoa mielipiteensä suoraan ilman suuria suodattimia.  Ihanan romanttinen ajatus, joka kuulostaa tutulta. Noin 30 vuotta sitten verkkokeskustelupalstan luominen oli jotain uutta ja keskusteluissa keskityttiin pääosin asiaan. Toki jo silloinkin oli trollaamista ja halua provosoida toisia, mutta sosiaalisessa mediassa sen rajoittuneisuuden takia pohdittiin ja ratkaistiin erilaisia haasteita pienissä piireissä. Nyt ensimmäinen mielikuva sosiaalisesta mediasta on aivan jotain muuta.

Suurin kirjaimin kirjoitettuja julistuksia näkee, että SOSIAALINEN MEDIA ON RIKKI, kun valeuutiset leviävät hetkessä monille tai kun ihmiset kertovat vihaavansa toisia ihmisiä.  Sosiaalisen median keskustelut saattavat masentaa, varsinkin jos niitä tutkailee vain pintapuolisesti. Vihapuhe, trollaus ja pelko, että mitä muut minusta ajattelevat, saavat miettimään mitä kukin haluaa julkaista itsestään. Mutta sosiaalisessa mediassa ei ole kyse teknologiasta. “Sosiaalinen media” sananakin on huono, sillä media ei ole sosiaalinen, ihmiset ovat. Eli jos some ei toimi, niin ovatko silloin ihmiset somessa rikki?

Ehkä me olemme rikki. Ehkä sosiaalisessa mediassa tunteen välittäminen on hankalaa ja meidän on vaikea kokea empatiaa keskustellessamme netissä. Mutta en halua kyynisyyden voittavan, vaan itse uskon ihmisten hyvyyteen myös verkossa. Lopulta trollikin vain hakee hyväksyntää ja ymmärrystä. Kun nettikeskusteluja kaivaa syvältä, sieltä löytyy yksi sosiaalisen median parhaimmista ja kauneimmista puolista: vertaistuki. Kun nuori on yksinäinen, hän voi löytää keskustelukumppanin, jonka kanssa jakaa huolensa. Hiljainenkin voi saada äänen kuuluviin. Surun hetkellä ihminen voi kohdata toisen, joka on kokenut saman ja osaa auttaa juuri oikealla tavalla sillä hetkellä.

Juuri nyt me tarvitsemme sosiaalista mediaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Taloudellinen epävarmuus, yksinäisyys, masennuksesta tulee maailman suurin sairaus 2030… Teknologia kehittyy, mutta yhteisöllisyys ja toisen ihmisen ymmärryksen tarve on se mikä säilyy ja mitä me kaipaamme. Itse olen mukana kehittämässä Heimo-verkkoyhteisöä, jossa ihmiset voivat löytää ja antaa vertaistukea. Uskon, että rakentamalla sosiaalisia turva-alueita ihmiset voivat luottaa sosiaaliseen mediaan ja olla vähemmän rikki. Minulta kysytään usein, että miten olemme koodanneet tai rakentaneet keskustelualustaa siten, etteivät trollit riehu siellä tai että vihapuhe ei pääse valloilleen. Kyse ei ole teknologiasta vaan keskustelukulttuurista. Kyse on siitä mitä me kerromme Heimon olevan ja miten juurrutamme sen sanoman heti alusta asti kaikkiin mukana oleviin keskustelijoihin.

Suurin osa Heimon käyttäjistä asuu Kaakkois-Aasiassa ja Japanissa. On ollut mielenkiintoista havaita, että vaikka välillämme on tuhansia kilometrejä, elämän haasteet ovat monesti samanlaisia ja lopulta puhumattomuuden taustalla on sama häpeän pelko. Me pelkäämme sitä mitä muut ajattelevat, jolloin pidämme tunteet sisällämme, kunnes tunteiden ruutitynnyri räjähtää. Sen takia asioista pitäisi puhua ennen räjähdystä.

Olen nähnyt miten sosiaalinen media voi parhaimmillaan auttaa ihmisiä löytämään toisia ihmisiä jotka voivat auttaa juuri oikealla tavalla. Siinä pienessä elämän hetkessä kun ajattelee olevansa maailma ainut ihminen murheidensa kanssa. Loppujen lopuksi some on hieno, kunhan me yhdessä valjastamme sen hyvyyteen, ei pahuuteen ja ilkeilyyn. Ainakin haluan uskoa tähän ihanan romanttiseen ajatukseen.

Jarno Alastalo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *