Mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka? Näitä kyselevät kaikki maailman journalistit tapahtumien ja tilanteiden äärellä ja rakentavat saamistaan vastauksista uutisen yleisön luettavaksi.
Samat “viisi ämmää ja yhden koon” esittää moneen kertaan rauhaa rakentava sovittelija, joka yrittää ymmärtää sekavaa ja pahaksi äitynyttä konfliktia.
Sovittelujournalistin vasta kannattaakin noita viittä kysymystä toistella, sillä hänen työssään yhdistyy sekä konfliktin ymmärtämisen että journalistisen uutisen rakentamisen tarve. Pelkkä Journalistin ohjeiden ulkoinen noudattaminen ei ole riippumattomuuden tai rehellisyyden tae.

Religious and Traditional Peacemakers -verkoston ohjelmapäällikkö Edla Puoskari esitteli näihin kuuteen kysymykseen pohjautuvan konfliktianalyysitaulukon (ks. tarkemmin tekstin lopusta) keväällä 2018. Samat kysymykset on esitettävä sekä konfliktin taustan että sen nykytilanteen kohdalla. Vastaukset eivät ole samanlaiset.
Ajatellaanpa vaikka tasa-arvoiseen avioliittolakiin liittyvää konfliktia ja sen taustaa. Missä se sijaitsee maantieteellisesti tai väestötieteellisesti? Sijaitseeko se vain sateenkaariväen tai konservatiivijäärien aivojen hämärässä vai onko se peräti kansainvälinen? Keillä on ollut vaikutusvaltaa konfliktin synnyssä tai ylläpidossa? Kuinka osapuolet käyttävät valtaa ja onko mediakin vain yksi konfliktin osapuoli? Miksi konflikti on niin kiinnostava niidenkin mielestä, joiden elämään sillä ei ole mitään vaikutusta? Mitä taloudellisia, kulttuurisia, poliittisia tai uskonnollisia sidoksia konfliktilla on? Miten konfliktin luonne on ajan saatossa muuttunut?

Taustan ja nykytilan analysoinnin jälkeen sovittelija piirtää rauhanrakennushankkeelleen kartan, sovittelujournalisti juttusuunnitelman. Mikä mediassa on saanut kohun liekit roihuamaan, mikä on avartanut sydämiä? Mitä asioita, osapuolia, alueita, ryhmiä on aiemmin käsitelty? Joku palstatilaa saanut toimija ei analyysin perusteella ehkä olekaan kovin ratkaisevassa asemassa konfliktin selvittelyssä. Mihin ohjaat lukijan katseen: häneen itseensä, “niihin toisiin”, törkeyksiin, ylilyönteihin, vanhoihin hyviin aikoihin, aavan meren tuolle puolen vai satumaahan? Kuinka saisit kaikki osapuolet luottamaan edustamaasi mediaan?

Tärkein analyysin kohde olet sinä itse. Kysy kaikki kuusi kysymystä itseltäsi jo ennen kuin alat konfliktia analysoida. Jos et tunne itseäsi, sorrut helposti puolitotuuksiin ja ajelehdit muotimielipiteiden virroissa.
Itsetuntemustasi voit lisätä muun muassa seuraavilla kysymyksillä: Mihin itse sijoitut konfliktin ja sen kontekstin kartalla? Mitä itse oletat, mitä tämä konflikti on syönyt, mistä se on kotoisin, mistä se köyhtyy, mistä rikastuu? Entä kuka sinä itse olet, ja miksi juuri sinä haluat puuttua tähän sotkuun? Kuinka kokemuksesi, taitosi ja taustasi voivat auttaa sinua juuri tämän konfliktin valaisemisessa?

Jutun tekoon sitten, journalistin etiikan lippua kantaen! Journalistin ohjeet (JO) ovat hyvät, mutta ainakin sovittelujournalistin kannattaisi tehdä niihin muutama lisäys.
”Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä (JO 3).” – Torjutko ulkoisen lisäksi myös sisäisen houkutuksesi kehystää konflikti mieleiselläsi näkökulmalla?
”Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa (JO 5).” – Jos olet konfliktin aiheesta vahvasti, täysin ja tunteella samaa mieltä yhden osapuolen kanssa, ei ole todennäköistä, että pystyisit kirjoittamaan konfliktista sovittelujournalistista juttua. Pitäisikö sallia kieltäytyminen myös tehtävistä, jotka ovat liikaa sopusoinnussa oman henkilökohtaisen vakaumuksen kanssa?
”Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi (JO 6).” – Teetkö yleisölle selväksi myös sen, että käsittelet itsellesi merkittävää asiaa?
Kohuilla syötetyn kansan parissa saattaa jo muhia siemen uuteen konfliktiin, jonka osapuolina ovat mediatalot, -mökit ja -luolat, riippumattoman tiedon janossa nääntyvät kansalaiset, kohu- ja skandaaliriippuvaiset sekä näkyvyyttä saalistavat yritykset ja järjestöt. Media- ja viestintäalalla voisi olla siis syytä lisätä omaa itsetuntemustaan kysymällä itseltään nuo kuusi kysymystä: mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka.

Lähde: The Network for Religious and Traditional Peacemakers -verkoston ohjelmapäällikkö Edla Puoskari esitteli kuuteen kysymykseen pohjautuvan konfliktianalyysitaulukon Lapin yliopiston sovitteluopintojen yhteydessä keväällä 2018. Lähdemerkintä: Owen Frazer and Mark Owen, Analyzing Religion’s Role in Conflict, A USIP Action Guide (unpublished). Inspired by Lisa Schirch (2013). Conflict Assessment and Peacebuilding Planning: Toward a Participatory Approach to Human Security. Boulder: Kumarian Press. See http://www.conflict-assessment-and-peacebuilding-planning.org/

Freelance-toimittaja ja medianomi Oulusta