By A Russian Journalist who has fled to Finland and writes anonymously for their and their family’s safety. By publishing this blog post Sopiva Association wants to remind that there are lots of people in Russia that oppose the war and Kreml’s propaganda. The post has been published also in Finnish. When I was about...
Kirjoittaja on Venäjältä Suomeen paennut toimittaja, joka kirjoittaa oman ja perheensä turvallisuuden vuoksi nimettömänä. Julkaisemalla kirjoituksen Sopiva haluaa muistuttaa, miten tärkeää on jatkuvasti muistaa, että Venäjällä on paljon hyökkäyssotaa ja Kremlin propagandaa vastustavia ihmisiä. Kirjoitus on julkaistu myös englanniksi. Käännös: Noora Kettunen Kun olin 8-vuotias, isoäitini puhui minulle Tšetšenian sodasta. Nuoresta iästäni huolimatta ymmärsin, että...
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuluvan kevään suurin ja synkin puheenaihe, johon myös Sopivan lukupiiri tarttuu. Journalismin toiminta sodan raportoimisessa, sen taustojen selittämisessä ja tulevan ennakoinnissa on tärkeässä roolissa, kun ihmiset pyrkivät käsittelemään tilanteen synnyttämiä tunteita ja tyydyttämään tiedontarpeitaan. Erilaisten materiaalien julkaisemisen kynnykset, tietojen tarkistaminen, eri juttutyyppien roolit, julkisuudessa esiintyvät asiantuntijat ja monet muut kysymykset puhuttavat...
Kaikkein vähiten koskettaa se juttutyyppi, jossa mietitään, onko lapsiperhe-elämä ihanaa vai kamalaa. Toinen yhtä hedelmätön kysymys on, onko lapsiperhe-elämä parempaa kuin lapseton elämä. Nämä vastakkainasetteluun perustuvat juttutyypit ajavat keskustelun nopeasti loukkaantumiseen ja umpikujaan. Millaisia uutisia ja juttuja sinä olet lukenut perhe-elämästä? Tunnistatko oman perheesi median tarjoamista tarinoista? Mediassa kirjoitetaan paljon perheistä, kaikenlaisista perheistä. Silti mediaa...
On viimeistään nyt syytä tarkastella, millaista julkista puhetilaa journalismi luo: mitkä aiheet nostetaan esiin ja miksi, kuka saa sanoa, kenen kielellä puhutaan ja onko keskusteluun osallistuminen turvallista. Samalla on etsittävä käytännön keinoja, joilla parannetaan julkisen keskustelun laatua. Julkiseen keskusteluun osallistuminen on vaikeaa ja riskialtista. Ensinnäkin on vaikea tietää, missä julkista keskustelua nykyään käydään, lehtien palstoillako...
Media-alan tutkimussäätiö myönsi 2.2.2021 Tampereen yliopistolle reilut 22 000 euroa rahoitusta Moniäänisyysmittarin kehittämiseen edelleen. Kyse on tutkimushankkeesta, jossa kartoitetaan journalismin moniäänisyyden mittaamisen mahdollisuuksia ja kehitetään tapoja lisätä moniäänisyyttä toimitusten käytännöntyössä. Hankkeen tiivistelmän voi lukea täältä. Päätös tarkoittaa sitä, että Sopiva ry:n tiimin v. 2019 Uutisraivaaja-kilpailussa kehittämä Moniäänisyysmittari jatkaa elämäänsä! Sopivan alkuperäisenä visiona oli kehittää journalismin...